Päästölaskennat apuna hankkeen ilmastovaikutusten vähentämisessä

29.7.2022
Raitiotiepysäkki Hermannin rantatien ja Vanhan talvitien liittymän vieressä. Pysäkillä on raitiovaunu ja kaksi matkustajaa.
Raitiotiepysäkki Hermannin rantatiellä Vanhan talvitien liittymän vieressä. Kuvakaappaus virtuaalimallista.

Haluamme olla tietoisia hankkeella tehtävien päätösten vaikutuksista, jotta voimme suunnitella haitallisten ympäristövaikutusten lieventämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Siksi olemme laskeneet hankkeen ilmastopäästöt rakennussuunnitelmavaiheen tietojen pohjalta osana hankkeen elinkaariarviointia (LCA).

Päästölaskennan rajaus

Laskennassa ovat mukana rakentamislohkot 1– 3 ja 5. Rakentamislohkot 4 ja 6 eivät ole olleet mukana laskennassa, koska niiden suunnittelu ei ole vielä edennyt tarpeeksi pitkälle. Laskenta täydennetään puuttuvien kohteiden osalta myöhemmin. Hankkeen valmistumisen jälkeen teemme laskennan kokonaan uudestaan toteutuneiden määrien perusteella.

Karttta, joss on esitetty hankkeen rakentamislohkot. Lohko 1 on Nihti, lohkot 2A ja 2B ovat Kalasatama, lohkot 3A ja 3B ovat Hermannin rantatie, lohko 4 on Vallilanlaakso, lohko 5 on Pasila ja lohko 6 on Sörnäistentunnelin suuaukkorakenteet.
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen rakentamislohkot ovat: lohko 1 on Nihti, lohkot 2A ja 2B ovat Kalasatama, lohkot 3A ja 3B ovat Hermannin rantatie, lohko 4 on Vallilanlaakso, lohko 5 on Pasila ja lohko 6 on Sörnäistentunnelin suuaukkorakenteet.

Elinkaariarvioinnissa ja ilmastopäästöjen laskennassa olemme ottaneet huomioon rakennusmateriaalien, rakentamisen, infrarakenteiden ja raitiovaunujen käyttövaiheen (100 vuotta) sekä rakenteiden purkamisen vaikutukset. Käyttövaiheen sähköenergia on oletettu tuotettavan uusituvan energian tuotantotavoilla.

Suurimmat ilmastovaikutukset käyttövaiheesta

Suurimmat hankkeen elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset, lähes puolet kaikista ilmastopäästöistä, aiheutuu käyttövaiheen energiankulutuksesta. Rakennusmateriaaleista aiheutuu kolmannes hankkeen kaikista ilmastopäästöistä. Sähköenergian ilmastovaikutukset muodostuvat energian tuotantolaitosten rakentamisesta. Suurimmat rakennusmateriaalien ilmastopäästöt aiheutuvat betonista, teräksestä, asfaltista ja kalliomurskeesta. Betonia käytetään pohjarakenteiden paalulaatoissa ja raitiotien raiteen pohjalaatassa. Terästä käytetään pohjarakenteiden paaluissa ja ponttiseinissä sekä raitiotiekiskoissa. Asfalttia käytetään katujen päällysteissä ja kalliomursketta käytetään katujen rakenteissa.

Pylväsdiagrammi rakentamislohkojen ilmastopäästöistä. Laskentayksikkö on hiilidioksidiekvivalenttitonni.
Hankkeen ilmastopäästöt lohkoittain. Laskentayksikkö on hiilidioksidiekvivalenttitonni tCO2e.

Laskennan perusteella hankkeen elinkaaren aikaiset kokonaisilmastopäästöt ovat noin 82 800 t CO2e. Päästömäärä kuvaa ilmastopäästöjä perustason toteutustavassa, jossa ei ole otettu huomioon päästöjen vähentämistoimenpiteiden vaikutusta – esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden käyttöä rakennustyössä. Päästöt vastaavat noin 90 000 edestakaisen New Yorkin ja Helsingin välisen lentomatkan ilmastopäästöjä eli 14 prosenttia Helsingin asukkaista lentäisi matkan samoilla ilmastopäästöillä.

Päätettyjä ilmastopäästöjen vähentämistoimia

Olemme päättäneet useista ilmastopäästöjen vähentämistoimenpiteistä tehtyjen laskentojen perusteella. Ilmastopäästöjä vähentävät muun muassa

Marja-Terttu Sikiö ja Julia Wasberg

Kirjoittajat tekevät Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa elinkaariarviointia ja ilmastopäästölaskentoja.

Suunnittelemme ja rakennamme uuden raitiotielinjan ja kehitämme katuympäristöä. Vuonna 2024 pääset linjan 13 kyydissä Kalasatamasta Pasilaan vartissa! Hankkeen toteuttavat yhdessä Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, Destia, Sweco, WSP, GRK ja AFRY.