Kalasatamasta Pasilaan -hankkeella käytetään vähähiilisempää betonia
11.1.2023
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeella on kunnianhimoiset ympäristö- ja vastuullisuustavoitteet muun muassa ilmastopäästöjen vähentämisen suhteen. Laskemme hankkeen hiilijalanjälkeä, koska tavoitteena on lisätä kaikkien osapuolien tietämystä infrarakentamisen ympäristövaikutuksista sekä tehdä laskennan perusteella vastuullisempia suunnitteluratkaisuja ja materiaalivalintoja.
Betoni aiheuttaa suuren osan hankkeen hiilijalanjäljestä
Infrahankkeissa, esimerkiksi raitiotien rakentamisessa, huomattavan suuren osan koko hiilijalanjäljestä muodostaa betonin käyttö. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että betonia käytetään valtavia määriä – Suomessakin noin 2500 kiloa vuodessa jokaista asukasta kohden. Maapallon päästöistä noin seitsemän (7) prosenttia aiheutuu betonin ja sementin valmistuksesta.
Sementti on betonin merkittävin päästölähde. Onneksi sementtiä voidaan nykypäivänä korvata vähäpäästöisemmillä sideaineilla, ja mitä vähemmän sementtiä käytetään betonin valmistuksessa, sitä vähemmän betoni aiheuttaa päästöjä. Vähähiiliselle betonille ei ole varsinaista määritelmää, mutta sillä tarkoitetaan betonia, jonka päästöt ovat keskimääräistä tasoa pienemmät.
Vähähiilistä betonia paalulaatoissa
Kalasatamasta Pasilaan -hankkeella on päätetty käyttää vähähiilistä betonia paalulaatoissa. Niitä joudutaan hankealueen heikkojen pohjaolosuhteiden vuoksi rakentamaan poikkeuksellisen paljon. Pyrimme käyttämään sitä toki muissakin rakenteissa aina kun se on aikataulu- tai muista syistä mahdollista. Ensimmäiset valut aiheuttivat hankkeella haasteita, mutta betonin koostumusta muuttamalla päästiin hyvään lopputulokseen.
Vähähiilisen betonin laatu on yhtä hyvää kuin sementistä valmistetun betonin, mutta joitakin asioita tulee ottaa huomioon sen käytössä.
- Vähähiilisen betonin alkulujuustasoon pääseminen vie hieman pidemmän aikaa, mikä tulee huomioida rakentamisaikataulua laadittaessa. Betoninvalun jälkeen tulee siis odottaa tietyn aikaa ennen kuin lujuus on kehittynyt niin paljon, että seuraavaa työvaihetta samassa kohteessa voidaan aloittaa.
- Lujuuden kehittymiseen vaikuttaa myös lämpötila, mikä voi viileissä olosuhteissa vaatia kohteen lämmittämistä. Tämä puolestaan saattaa heikentää saavutettua päästövähennyshyötyä.
Kaksi kolmasosaa käytetystä betonista vähähiilisempää
Elokuun alkuun 2022 mennessä vähäpäästöistä betonia on käytetty esimerkiksi Hermannin rantatien pohjoispäässä 3B-lohkolla noin 3 880 kuutiota, jolloin lähes kaikki käytetty betoni on ollut vähäpäästöistä. Vain paaluissa on käytetty tavallista betonia, koska vähäpäästöinen betoni ei soveltunut paalujen tekemiseen hitaamman lujittumisensa vuoksi. Lohkolla 3B päästöjä on tämän myötä vähennetty noin kolmekymmentä (30) prosenttia verrattuna perinteisen betonin käyttöön. Kokonaisuudessaan hankkeella on käytetty vähäpäästöisempää betonia 9 500 kuutiota, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa kaikesta hankkeessa käytetystä betonista.
Nyt odotellaan käytännön kokemuksia siitä, miten kylmyys vaikuttaa betonin kovettumiseen. Paras tapa vähentää betonin päästöjä on vähentää betonin käyttöä ja pyrkiä korvaamaan sitä muilla materiaaleilla ja rakennustavoilla. Aina betonin korvaaminen ei ole mahdollista, ja silloin vähähiilinen betoni on vastuullisempi valinta.
Niina Salojärvi, ympäristöasiantuntija, hankkeen vastuullisuustiimi
Kasper Partanen, lohkopäällikkö, Karaatti-allianssi
Teijo Hyvärinen, lohkopäällikkö, Sörkan spora -allianssi
Rakennamme välille Nihti–Kalasatama–Vallilanlaakso–Pasila 4,5 km uutta raitiotietä, joka yhdistää nykyiset raitiotie-, metro- ja junaverkot toisiinsa. Liikennöinti aloitetaan vuonna 2024. Kehitämme samalla jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita, katutilan viihtyisyyttä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.