Hermannin rantatien rakentaminen on jättimäinen ponnistus

23.2.2023

Paalutuskone jyskyttää kerrostalon vieressä. Vihdoin se muutamien viikkojen päästä lopettaa ja siirtyy kauemmas, tullakseen taas parin kuukauden päästä talon viereen uudestaan. Jäikö jotain tekemättä, kun se tuli uudestaan?

Pohjaolosuhteet ovat haastavat

Hermannin rantatie ja sen kunnallistekniikka perustetaan lähes kokonaan paalulaatoille Hämeentien sillalta Vanhalle talvitielle asti, koska pohjamaa on monin paikoin vanhaa merenpohjaa ja täyttöaluetta. Alueen täytöt on aikoinaan tehty pääasiassa suunnittelemattomasti, ja ne sisältävät hiekkaa, soraa, kiviä, lohkareita ja paikoin rakennusjätettä. Luonnollinen maaperä on alueella kohtuullisen syvälle saakka savea. Pohjaolosuhteet ovat kaiken kaikkiaan heikot ja vaihtelevat. Tarve raskaille pohjanvahvistustoimenpiteille on suuri.

Erilaisia paalutyyppejä

Paaluja asennetaan lyömällä ja poraamalla sekä joissakin tapauksissa täryttämällä, ja niihin on omat työkoneensa. Paalujen asennustavan valintaan vaikuttaa pääasiassa maaperän läpäisevyys (kivisyys, lohkareisuus) ja työkoneille käytettävissä oleva tila. Koska kivisten täyttöjen tarkkaa laajuutta ei pystytä ennakkoon täysin varmistamaan, joudutaan välillä työn aikana vaihtamaan suunniteltuja lyöntipaalutuksia porapaalutuksiksi.

Porapaalutusta tarvitaan myös syvien kaivantojen tuentaratkaisuissa, kuten porapaaluseinien ja settiseinien muodossa, jos täryttämällä asennettavia tukiseiniä (=pontteja) ei saada kivisestä täyttökerroksesta johtuen asennettua maahan. Tämän vuoksi on tehty myös koepontituksia, joilla selvitetään etukäteen ponttien uppoamista maahan. Paaluja hyödynnetään myös erilaisissa työnaikaisissa putkilinjojen kannakointirakenteissa.

Rakentamisen aikataulutus on kuin jättimäisen palapelin kokoamista

Alueen paalulaattojen rakentaminen on kuin ison palapelin kokoamista monta pientä palaa kerrallaan. Palojen aikatauluttamista oikeaan järjestykseen kutsutaan vaiheistamiseksi, ja siihen vaikuttaa eniten kunnallisteknisten putkilinjojen rakentamisjärjestys, alueen yleisen liikenteen järjestelyt sekä työmaan sisäinen logistiikka. Näiden perusteella on laadittu rakentamiselle etenemisjärjestys, ns. kriittinen polku.

Koko alueen laatasto on monien reunaehtojen perusteella pilkottu pienempiin paloihin, joille on laattakohtaisesti tehty päivätasolla oleva aikataulu, joka yltää n. 3 kuukautta nykyhetkestä eteenpäin. Tässä aikataulussa suunnitellaan tarkemmin, mitä työvaiheita pystytään rakentamaan yhtäaikaisesti ja paljonko tarvitaan resursseja, esimerkiksi eri paalutuskoneita.

Tahtituotannolla ja eräkoon pienentämisellä tavoitellaan lyhyempää läpimenoaikaa

Nykyisin rakennushankkeissa puhutaan paljon tahtituotannosta ja eräkoon pienentämisestä, ja myös tässä hankkeessa sitä on pyritty ottamaan käytäntöön, esimerkiksi edellä kerrotulla ison alueen jaottelulla pienempiin paloihin. Tahtituotannossa isompi alue jaetaan suurin piirtein saman kokoisiin pienempiin alueisiin ja niissä toistuvat työvaiheet jaetaan saman pituisiin työvaiheisiin eli ”vaunuihin”, jotka seuraavat toisiaan keskeytyksettä. Tahtituotannolla pyritään tasaisempaan töiden virtaukseen ja läpimenoajan lyhentämiseen.

Tahtituotantoa sovelletaan tässä hankkeessa esimerkiksi betoni- ja ratarakenteiden rakentamiseen. Pohjarakentamisessa tasaisiin työvaiheiden kestoihin on hankalaa päästä, koska maanalaisia olosuhteita ei pystytä ennakoimaan aivan tarkasti ja työvaiheet sisältävät usein yllätyksiä.

Tarkastellaan seuraavaksi rakentamisen vaiheistuksen reunaehtoja.

Johto- ja putkisiirtoviidakko

Hermannin rantatiellä on paljon olemassa olevaa kunnallistekniikkaa, joka korvataan tässä hankkeessa uusilla yhteyksillä. Alueella sijaitsee erityisesti jätevesien johtamiseen liittyviä järjestelmiä, jotka ovat vaativia suunnittelukohteita ja integroidaan osaksi kaupunkirakennetta. Kaikkien olemassa olevien jätevesi- ja vesijohtoyhteyksien pitää olla käytössä siihen asti, kunnes ne saadaan korvattua uusilla linjoilla. Kaikkia uusia putkilinjoja ei päästä kuitenkaan rakentamaan siten, että nykyinen linja on alkuperäisellä paikallaan käytössä, vaan ensin on pitänyt rakentaa työalueelle työnaikaisia korvaavia linjoja, jotka sitten myöhemmin tämän hankkeen aikana puretaan. Epämiellyttävää hajua syntyy ympäristöön, kun vanhoihin jätevesilinjoihin tehdään uusia tai väliaikaisia liitoksia.

Putkilinjat sijaitsevat syvimmillään n. 7 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta, minkä vuoksi putkikanaalikaivantoihin tarvitaan työnaikaisia tuentarakenteita. Tukiseinien asentaminen täryttämällä on paalutuksen ohella toinen kovaa melua aiheuttava työvaihe. Vaiheistuksessa putkikanaalit rakennetaan ensin, jonka jälkeen päästään rakentamaan niiden viereen ylemmälle tasolle tulevia paalulaattoja, joiden rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin syvien kanaalien.

Työnaikaiset liikennejärjestelyt ja logistiikka ovat tarkoin mietittyjä

Perusajatuksena on ollut ottaa mahdollisimman iso työalue kerralla käyttöön ja Hermannin rantatien ajoneuvoliikenne on siirretty pidemmäksi aikaa Kyläsaarenkadulle Haukilahdenkadun ja Vanhan talvitien välillä. Ajoneuvoliikenne siirrettiin keväällä 2022 Kyläsaarenkadun pohjoisosissa rakentamisen edetessä jo rakennettujen paalulaattojen päälle, jonka jälkeen on päästy ottamaan työn alle lisää alueita. Pyöräilyn ja jalankulun pääreitti rakennettiin työalueen itäreunaan. Työalueen sisällä poikittaisia jalankulun ja pyöräilyn reittejä reittejä siirrellään sitä mukaa, kun rakentaminen etenee.

Vaiheittain rakentamiseen vaikuttaa lisäksi työalueen länsipuolella sijaitsevien kerrostalojen parkkipaikat, jotka sijaitsevat paalulaattojen kaivuuluiskan kohdalla. Pystymme järjestämään kerralla tietyn määrän korvaavia parkkipaikkoja, minkä vuoksi länsireunan paalulaattojen rakentaminen on vaiheistettava sen mukaan, kuinka monta parkkipaikkaa voidaan kerralla siirtää muualle.

Työmaan sisäisen logistiikan kannalta työaluetta ei kannata kerralla paaluttaa ”umpeen”, koska alueella on työkoneiden ajoreittejä ja varsinkin putkikanaalien rakentamiseen tarvitaan vapaata työskentelytilaa kaivannon ympärillä. Tällöin liian aikaisin vaiheistuksessa asennetut paalut olisivat työkoneiden tiellä ja vaarassa rikkoontua ennen kuin niiden päälle saadaan rakennettua laatat. Paaluja myös asennetaan eri kaivuutasoilta, joka pitää huomioida työkoneiden kulkureittien suunnittelussa.

Tunnelirakenteet keskellä työmaata

Oman mausteensa aikataulusuunnitteluun tuo Hermannin rantatien keskelle sijoittuva Sörnäistentunnelin pohjoinen suuaukko, jonka betoni- ja tunnelirakenteet on rakennettava yhtäaikaisesti kadun pohjarakenteiden kanssa. Suuaukon rakentamiseen liittyvät kaivannon tuentarakenteet, paalutukset ja louhinnat on huomioitu koko alueen kokonaisaikataulun laadinnassa ja tunnelin rakentamisen vuoksi alueella tehdään myös väliaikaisia johto- ja putkisiirtoja. Tässä hankkeessa tunnelin suuaukkoa ei lopputilanteessa kuitenkaan jätetä ”näkyviin”, vaan se haudataan kadun ja raitiotien alle odottamaan varsinaista kalliotunnelin rakennushanketta.

Kohti kiskoasennuksia

Keväällä 2023 Hermannin rantatiellä alkavat kiskoasennukset sekä kadun päällysrakenteiden rakentaminen. Kiskoasennukset ovat pääosin valmiit vuoden loppuun mennessä. Hermannin rantatien uudet ajokaistat Haukilahdenkadun ja Vanhan talvitien välillä on tarkoitus avata keväällä -24, kun tunnelin suuaukon rakenteet ovat valmistuneet ja haudattu Hermannin rantatien alle. Raitiotien koeajot alkavat arviolta kesällä 2024 ja kaupallinen liikenne elokuussa 2024.

Riikka Sihvola
Kirjoittajan työtehtäviin kuuluu suunnittelunohjaus ja rakentamisen vaiheistuksen suunnittelu Sörkan spora -allianssissa